Pelillistäminen vauhdittaa joukkoistamista

Tutkimusten mukaan #pelillistäminen auttaa lisäämään joukkoistamisprojektiin osallistujien motivaatiota. #gamification #crowdsourcing


Tieto- ja viestintäteknologioista käytävää keskustelua seuraavan on viime aikoina ollut vaikea välttyä termeiltä pelillistäminen ja joukkoistaminen. Joukkoistamisessa on kyse erilaisten tehtävien ulkoistamisessa suurien ihmismassojen tehtäväksi, kun taas pelillistäminen tarkoittaa videopeleistä mukailtujen suunnitteluelementtien käyttöä varsinaisten pelien ulkopuolella. Usein nämä ilmiöt myös esiintyvät yhdessä: lisäämällä joukkoistamiseen pelillisiä elementtejä kuten kilpailua tai pisteidenkeruuta tehtävistä voidaan saada käyttäjille houkuttelevampia, ilman tarvetta esimerkiksi rahallisille palkkioille.

Usein on kuitenkin epäselvää, millä tavalla joukkoistamispalveluiden pelillistäminen tulisi parhaiten toteuttaa. Karlsruhe Institute of Technologyn tutkija Benedikt Morschheuser, sekä Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön tutkijat Juho Hamari ja Jonna Koivisto ovat kirjallisuuskatsauksen avulla selvittäneet pelillistämisen tapoja ja vaikutuksia joukkoistamisen suunnittelussa.
kaavTermien esiintyminen kirjallisuudessa.

Joukkoistamista voidaan käyttää eri tarkoituksiin: voidaankin puhua erikseen joukkoprosessoinnista, joukkoarvioinnista, joukkoratkaisemista ja joukkoluomisesta. Koska osallistujien aktiivinen osanotto on olennaista joukkoistamisen onnistumisen kannalta, joukkoistamisen suunnittelussa on eriarvoisen tärkeää pitää osallistujien motivaatio korkeina. Tähän pelillisyys on usein nähty mahdollisena ratkaisuna, esimerkiksi pisteiden, sijoitusten, ansiomerkkien ja tasojen keinoin. Näitä keinoja eri joukkoistamisen tyyppeihin yhdistelemällä on tutkittu tieteellisesti pelillistämisen vaikutuksia niin osallistujien psykologisiin seikkoihin, kuin käyttäytymiseenkin.

Katsaukseen sisällytettyjen empiiristen tutkimusten mukaan pelillistämisen eri tyypeillä oli selvästi myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi osallistumisen määrään ja lopputuloksen laatuun. Pelillistämistä käytettiin tutkimuksissa monin tavoin: toisteisia tehtäviä pyrittiin usein elävöittämään pisteillä ja muilla yksinkertaisilla tavoilla, kun taas luovuutta vaativien tehtävien yhteydessä otettiin käyttöön monimuotoisempaa pelillistä suunnittelua. Pisteet ja kilpailu näyttäisivät kuitenkin pitävän pintansa suosituimpina strategioina.

Pelillistämisen ja joukkoistamisen tutkimus on vielä alussa ja tässä vaiheessa on vaikea sanoa, mitkä tietyt pelillistämistekniikat sopivat parhaiten joukkoistamisen eri lajeihin. Myös osallistujien henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ja kyseessä olevalla sovellusalueella lienee merkitystä lopputuloksiin. Joukkoistamisen suunnittelu siten, että osallistujat pysyvät aktiivisina tuleekin pysymään merkittävänä haasteena ja mielenkiintoisena tutkimusalueena.

Lähde:

Morschheuser, B., Hamari, J., & Koivisto, J. (2016). Gamification in Crowdsourcing: A Review. In Proceedings of the 49th Annual Hawaii International Conference on System Sciences (HICSS), Hawaii, USA, January 5-8, 2016.

Add a Comment

Your email address will not be published.